Päivikki ja perhoset. Kuusi kuukautta ja ensimmäiset kevään perhoset heräävät taas.
Tikkaus on kaunista sashikoa.
Liisan blokit peittoon alkavat olla valmiina.
Kohta nähdään upea peitto.
Päivikki ja perhoset. Kuusi kuukautta ja ensimmäiset kevään perhoset heräävät taas.
Tikkaus on kaunista sashikoa.
Liisan blokit peittoon alkavat olla valmiina.
Kohta nähdään upea peitto.
Kiva tavata kavereita kesätauon jälkeen. Vauhtiinkin pääsee kunnolla, kun esillä on kaksi upeaa heksatyötä: Katjun tumma ja Eilan kullankeltainen.
Katjun kesätyö vetää sanattomaksi. On heksapeittoja ja sitten on heksapeittoja. Tämä on juhlavammasta päästä.
Vanutukset hoidetaan aina ensiksi. Menossa on Eilan kullankeltainen peitto. Eilan peitot ovat aina reilun kokoisia ja näin ison peiton vanutus yksin vie paljon aikaa, mutta porukalla sujuu hetkessä.
Innokas vanutusporukka vasemmalta Liisa, Susie, Seija, Arja Ha ja Maisa.
Eila on säilönyt kesän hellepäivät tähän peittoon.
Vuosien myötä kiltakavereiden kädenjäljen alkaa tunnistaa. Tilkkupinta on ehdottomasti Annen, koska
Katjun leipomat valkosuklaamuffinit olivat menestys. Tässä resepti.
Näin saatiin komea aloitus, jatketaan samaan malliin.
Kuvat ovat Katjun ottamia.
Ja tässä pala kevättä!
Inalla on menossa modernimpi heksapeitto. Valkoinen, musta ja vihreä on raikas yhdistelmä.
Tästä tulee upea.
Katjun oma vuoristomaisema
Tämä söötti, mekon väreihin sopiva kaitaliina pitäisi nyt vanuttaa.
Susien ensimmäinen vanutus. Maisa opastaa.
Liisa jatkaa.
Sitten Arja.
Killassa saa aina neuvoja, ja yhdessä on kiva miettiä ja puuhailla.
Sisätasku ja ihana vuori!
Katjun tilkkukori, Arja ihailee.
Päivikin mukinalus, käpypitsiä. En antaisi sottapytylle.
Jos on oikein kekseliäs, voi tehdä solmiosta neulanpidikkeen. Neulat on pistelty solmion takana olevaan lärpäkkeeseen.
Leena, entinen tilkullinen, tuli käymään killassa.
Valaistunut henkilö vasemmalla on Anne, joka on juuri palannut kotimaahan. Muuttolintujen aikaan kuten ennenkin.
Kiva nähdä pitkästä aikaa!